Aihe: Torjunta-aineista (Luettu 15455 kertaa)

Catsmeat · « **Vastaus #165 :** 29. 08. 2011 09:09 »

Mistä fysiikan laista on kysymys. No jos se ei tullut selväksi, niin viittasin tähän lauseeseen:

Lainaus

Permakulttuurissa käytetään vähän energiaa, mutta saadaan paljon ruokaa.

Tarkoitetaanko tällä ihmisen energiaa vai mitä, mutta yleisesti ottaen kuulostaa hölynpölyltä.

Mutta varmasti tämä puuhastelu saattaa tuottaa ruokaa sille perheelle, joka tuota kotipuutarhassaan käyttää, sillä ei sekaviljely ole mikään uusi keksintö. Se vain vaatii työtä ja muuta puuhastelua niin paljon, että ei siellä kaikille tuoteta ruokaa, vaan lähinnä kotitarpeiksi.

Tavanomaisessa maataloudessa lannoitetaan maaperäanalyysin kautta. Tuholaisia torjutaan vain tarpeen mukaan, sekä harrastetaan myös vuoroviljelyä.

Tämän seurauksena esimerkiksi ruis tuottaa jopa 9000 kiloa hehtaarilta.

Luomuviljelyssä lannoitetaan joko toimimattomilla hitailla fosforeilla, eli lihaluujauholla, apatiitilla, tai paskalla, josta ravinteet päätyvät kasville milloin sattuu tai ei ollenkaan. Tämä on käsitelty jo muissa tämän palstan ketjuissa, niin lukekaa niistä loput.

Tämän seurauksena luomussa ruis tuottaa hehtaarilta parhaassa tapauksessa noin 2500 kiloa.

Hyvin hoidettu tavanomainen pelto on kaunis näky. Siellä kasvaa viljeltävää kasvia, ei muuta. Luomupelto on varmaan hipin mielestä kaunis näky, kun siellä on kovasti luonnon moninaisuutta.

Se luonnon moninaisuus näkyy sadoissa karulla tavalla. Se moninaisuus käyttää niitä viljeltävän kasvin ravinteita ja kilpailee niistä ja se näkyy sadon määrässä.

En usko, että tämä permakulttuurin puuhastelu eroaisi siitä millään tavalla, sillä kuten mainitsin, jokainen kasvi taistelee niistä vähistä ravinteista, jota Suomen köyhä maaperä tarjoaa, ajatellen lähinnä omaa etuaan.

Minä en voi käsittää, että jokin puiden istutus peltoon voisi millään tavalla tuottaa muuta, kuin vielä pienempiä satoja, sillä vaikka se puun juuristo nyt sattuisi tuomaan juuristollaan hiukan ravinteita muille kasveille, ovat puut sellaisia vedenkuluttajia, että ei mitään rajaa. Esimerkiksi koivu tai leppä vievät vuorokaudessa vettä 15-30 litraa. Sitten jos ihmiselle on aikaa kantaa kasveille ämpärikaupalla vettä ja sitä puhdasta vettä on tällätavoin haaskattavaksi, niin mikä ettei.

Lisäksi kaikki ylimääräinen saattaa myös varjostaa kasvavaa kasvia ja se näkyy sitten jossain yms yms yms. Maanviljelys perustuu tänä päivänä tieteen tuottamaan tietoon kasveista ja kasvamisesta ja se näkyy sadoissa. Jos se tieteen tuottama tieto hylätään, se näkyy myös.

Mutta jälleen kerran: Kotitarveviljely voi olla kiva harrastus ja sillä voi saada jotain pakkaseen, mutta voidaanko sillä tuottaa ruokaa kaikille maailman ihmisille?

Permakulttuurin mukaista puuhastelua on harrastettu jo 40 vuotta, eli 70-luvulta lähtien. Kyllä sillä on ollut aikaa näyttää voimansa ruuan tuottajana.

En tosin epäile, etteikö se puuhastelu voisi tuottaa iloa ja mielenrauhaa kotitarveviljelijöille ja jopa hiukan ruokaakin, mutta kuten Helsingin luomupeltoruokapiirikokeilu näytti, on ihmisillä tarve saada ruoka valmiina kotiin, eikä kovin moni ole valmis harrastamaan energiansa tuhlaamista ruuan tuottamiseen, etenkään tuottamattomilla menetelmillä.

Lainaus

- Typensitojakasvit liittyvät viljelykiertoon ja viherlannoitukseen, mutta myös siihen, miksi vaikkapa härkäpapua ja perunaa kannattaa viljellä vierekkäin.

Kyllä. Kotitarveviljelijä saa paremman sadon, kun viljelee härkäpapua perunan seassa.

Sekaviljely on kotipuutarhoissa tuttua puuhaa, mutta että tuottaisimme sillä menetelmällä ruokaa viidelle miljoona ihmiselle?

Lainaus

- Käsittääkseni aika harvoin on pulaa kaikista ravinteista ja tarkoitan tällä sitä, että yhden tekijän määrän vaihtelu on yleensä se kriittinen kasvin kasvun kannalta kun taas muita on sen tietyn kasvin kannalta kasvuympäristössä yli tarpeen

Jokaisen sadon jälkeen on pulaa kaikista ravinteista, sillä ne maaperän ravinteet siirtyvät kasvin mukana lautaselle. Ne täytyy palauttaa maaperään, sillä maaperä ei taio niitä tyhjästä. Onko tapa sitten lannoitus, kesannointi yms, mutta eivät ne sinne tyhjästä ilmesty. Mutta jos maa jätetään viljelemättä, ei se tuota myöskään ruokaa.

Lainaus

- Toisaalta, vaikka paikallisesti olisi tarve tuottaa mahdollisimman paljon ruokaa tietyllä maa-alalla, globaalisti meillä on ruokaa yllin kyllin. Tähän liittyen tuli juuri hyvä dokumentti, jonka voi katsoa yle areenasta: http://areena.yle.fi/video/1314043433884

Olikin hyvä dokumentti. Huomasitko, mitä puhuttiin noin kuuden minuutin kohdalla?

Roskisdyykkaajat kertoivat erityisen mielellään etsivän syötävää luomukauppojen roskiksista, sillä ne ovat vielä täydempiä hyvää ruokaa kuin muiden kauppojen roskikset.

Lainaus

Dokumentin loppupuolella mm. kerrotaan, että Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa pois heitetty ruoka riittäisi ruokkimaan kaikki maailman nälkää näkevät, kolminkertaisesti.

Ei meidän tarvitsisi ruokkia kehitysmaiden köyhiä omilla poisheitetyillä ruuilla, vaan kyllä tällä hetkellä tuotetaan ruokaa noin 2500 kcal / jokainen ihminen Maapallolla / päivä. Niillä köyhillä ei ole vain rahaa ostaa sitä ruokaa, eli ongelma on poliittinen aika pitkälle. Luomuruokaan heillä on varaa vielä vähemmän.

Lainaus

Mutta emme globaalissa mittakaavassa voi myöskään perustella tehoviljelyä sillä, että muuten ruoka loppuisi.

Ilman tehoviljelyä sitä ruokaa ei olisi 2500 kcal / jokainen Maapallon asukas / päivä, vaan sitä olisi hyvin paljon vähemmän.

Se ruoka pitäisi saada jakautumaan tasaisesti kaikille ihmisille ja niiden köyhimpien elitasoa pitäisi nostaa, jotta heillä olisi varaa ostaa ruokaa.

Mogadishuun ilmestyy heti Ruohonjuuri, Stockmannin luomuherkku ja vaikka biodynaamisen taikaruuan erikoismyymälä, kun siellä olisi ostovoimaisia ihmisiä. Mutta kun siellä ei ole ostovoimaisia ihmisiä, vaan he asuvat rikkaassa pohjoisessa, niin siellä ovat myös ruoka ja sen kauppiaat.

Maapallo ei sitä taas kestä, että jopa 2.5-3 miljardia ihmistä saisi saman elintason kuin meillä on, joten meidän pitäisi luopua osasta elintasoamme, jotta köyhillä sitä olisi varaa nostaa. Nyt noin 2.5 miljardia ihmistä elää alle kahdella dollarilla / päivä, joten ei siinä paljoa ruokaa ostella.

Ugandassa elää noin 85 % kansasta alle dollarilla päivässä, joten he eivät kykene ostamaan mitään ruokaa, vaikka kauppojen hyllyt notkuisivat sitä miten paljon tahansa. Heidän elintasoaan ja tulojaan pitäisi nostaa.

No eipä tämä tunnu olevan ollenkaan ajankohtaista, vaan jos menemme Stockmannin luomuherkkuun kysymään, että haluavatko siellä ostoksilla olevat ihmiset vähentää elintasoaan, vaikkapa luopumalla osasta palkastaan kehitysmaiden ihmisten hyväksi, jotta kulutus täällä pienensi, niin mikä lienee vastaus? Eirassa asuva täti hypistelee kädessään Brasiliassa tuotettua luomuhärkäpakettia, johon yhdelläkään kehitysmaan ihmisellä ei ole varaa ja toteaa, että jospa ei ainakaan ennen illan ateriaa kajota minun elintasooni.

Jos menemme kysymään luontoa kunnioittavalta uushipiltä, että tarvitseeko hän todella uuden Toyota-hybridin, niin hän kertoo sen olevan välttämätöntä, jotta meillä riittää Maapalloa myös tulevaisuuden hipeille. Jos me kysymme, että eikö hän voisi antaa 50 % elintasostaan Afrikan köyhälle, että hänelläkin olisi varaa Toyota-hybridiin, niin hän ei katso sitä hyödylliseksi, sillä kyllä meidän länsimaissa pitää olla edelläkävijöitä luonnonsuojelussa.

Koska jos me luopuisimme elintasostamme, meillä ei olisi enää varaa mennä Stockmannin luomuherkkuun tai Maatilatorille ostamaan hyvin kalliita luomuherkkuja, vaan meidän tulisi tyytyä vaikkapa rainbow-merkkiin ja aivan tavanomaiseen tomaattiin. Meidän pitäisi luopua ehkäpä ranskalaisesta luomuvuohenjuustosta, jotta voisimme nostaa Afrikkalaisen ihmisen elintasoa hiukan lähemmäs omaamme, jotta hänellä olisi varaa ostaa ruokaa ja meidän tulisi ostaakin tarjouksesta saksalaista edamia, 2.95 / kilo.

Mutta kuitenkin käsi nappaa sen ranskalaisen luomuvuohenjuuston, koska meillä on siihen varaa.

Eli eipä taida onnistua elintason laskeminen, vaan näillä korteilla mennään.

Meidän pitää olla iloisia siitä, että me voimme ja saamme tuhlata planeettamme vähiä luonnonvaroja tuottamattomaan viljelyyn ja me voimme jättää hyllylle kotimaisen parsakaalin 1.29 euroa kilo ja ostaa sen tilalle hollantilaisen luomuparsakaalin, 11.80 / kilo.

Ilman tämänhetkistä hiukeaa elintasoamme se ei olisi mahdollista ja osaltaan tehokas maatalous on tuonut meille sen elintason.

Dragofix · « **Vastaus #166 :** 30. 08. 2011 14:02 »

Lainaus käyttäjältä: Catsmeat

Minä en voi käsittää, että jokin puiden istutus peltoon voisi millään tavalla tuottaa muuta, kuin vielä pienempiä satoja, sillä vaikka se puun juuristo nyt sattuisi tuomaan juuristollaan hiukan ravinteita muille kasveille, ovat puut sellaisia vedenkuluttajia, että ei mitään rajaa. Esimerkiksi koivu tai leppä vievät vuorokaudessa vettä 15-30 litraa. Sitten jos ihmiselle on aikaa kantaa kasveille ämpärikaupalla vettä ja sitä puhdasta vettä on tällätavoin haaskattavaksi, niin mikä ettei.

Lisäksi kaikki ylimääräinen saattaa myös varjostaa kasvavaa kasvia ja se näkyy sitten jossain yms yms yms. Maanviljelys perustuu tänä päivänä tieteen tuottamaan tietoon kasveista ja kasvamisesta ja se näkyy sadoissa. Jos se tieteen tuottama tieto hylätään, se näkyy myös.

Ei hiukan vaan aika paljonkin sillä puu tuo jatkuvasti ravinteita syvältä maaperästä eikä niitä puita ole 1 vaan useampi. Jos se myös antaa varjosuojaa kasveille, kasvit säilyttää pintakosteuden paremmin. Puun juuret hakee vettä myös pohjavedestä ja edelleenkin, puu tuottaa myös satoa.

Lainaus käyttäjältä: Catsmeat

Mutta jälleen kerran: Kotitarveviljely voi olla kiva harrastus ja sillä voi saada jotain pakkaseen, mutta voidaanko sillä tuottaa ruokaa kaikille maailman ihmisille?

Ruokaa tuotetaan jo aivan tarpeeksi ja ylikin, sitä ei vaan tuoteta oikeissa paikoissa. Eli kuten itse mainitsit "eli ongelma on poliittinen aika pitkälle". Sen sijaan että tuottaa lisää, pitäisi optimoida nykyisen ruuan tuotantoa jotta se jakautuisi kaikkien kesken.

Lainaus käyttäjältä: Catsmeat

Se ruoka pitäisi saada jakautumaan tasaisesti kaikille ihmisille ja niiden köyhimpien elitasoa pitäisi nostaa, jotta heillä olisi varaa ostaa ruokaa.

Ei vaan köyhille pitäisi antaa työkalut ja maata tuottaa ruokaa sen sijaan että kuolevat nälkään samalla kuin länsimaat dumppaa elektronikkajätteet heidän maahan ja öljyteollisuus riistää niiden öljyt sekä samalla pilaa maaperää jolloin ruokaa ei voi kasvattaa, edes tehotuotettua. ym. kivaa. Miksei tähän puutu kukaan?

Ide · « **Vastaus #167 :** 30. 08. 2011 18:06 »

Lainaus käyttäjältä: Catsmeat - 29. 08. 2011 09:09

Mistä fysiikan laista on kysymys. No jos se ei tullut selväksi, niin viittasin tähän lauseeseen:

Lainaus
Permakulttuurissa käytetään vähän energiaa, mutta saadaan paljon ruokaa.

Tarkoitetaanko tällä ihmisen energiaa vai mitä, mutta yleisesti ottaen kuulostaa hölynpölyltä.

Ok, sinä haluat keskustella asiasta sitten eri tasolla, minua olisi tosiaan kiinnostanut nuo biologiset systeemit ja ihan fysiikastakin juttelu. Mutta jos haluat tiedoistasi kertoa vain sen, että et oikeastaan ole ihan selvilläkään mistä on kyse ja asiat kuulostavat hölynpölyltä niin ei siinä paljon alkua pidemmälle pääse. Mutta varmasti löytyy ideologisemmin latautuneita keskustelijoita jatkamaan tästä. Muutamaan asiaan otan kantaa.

Lainaus

Tavanomaisessa maataloudessa lannoitetaan maaperäanalyysin kautta. Tuholaisia torjutaan vain tarpeen mukaan, sekä harrastetaan myös vuoroviljelyä.

Tämän seurauksena esimerkiksi ruis tuottaa jopa 9000 kiloa hehtaarilta.

Luomuviljelyssä lannoitetaan joko toimimattomilla hitailla fosforeilla, eli lihaluujauholla, apatiitilla, tai paskalla, josta ravinteet päätyvät kasville milloin sattuu tai ei ollenkaan. Tämä on käsitelty jo muissa tämän palstan ketjuissa, niin lukekaa niistä loput.

Tämän seurauksena luomussa ruis tuottaa hehtaarilta parhaassa tapauksessa noin 2500 kiloa.

Annatko vahingossa vai tahallaan ymmärtää että "paskaa" käytetään lannoitteena vain luomutuotannossa? Ihan kiva tietysti rakentaa tuollaista mentaalista rakennetta, että puolustamasi juttu on vain järkevää ja toinen vain asioista tietämättömien höperöiden harjoittamaa puuhastelua, mutta tietoisesti tehtynä ei aivan totuudenmukaista.

Lainaus

Hyvin hoidettu tavanomainen pelto on kaunis näky. Siellä kasvaa viljeltävää kasvia, ei muuta. Luomupelto on varmaan hipin mielestä kaunis näky, kun siellä on kovasti luonnon moninaisuutta.

Hienoa että elävöität näin keskustelua maisemamieltymyksilläsi

Lainaus

Minä en voi käsittää, että jokin puiden istutus peltoon voisi millään tavalla tuottaa muuta, kuin vielä pienempiä satoja, sillä vaikka se puun juuristo nyt sattuisi tuomaan juuristollaan hiukan ravinteita muille kasveille, ovat puut sellaisia vedenkuluttajia, että ei mitään rajaa. Esimerkiksi koivu tai leppä vievät vuorokaudessa vettä 15-30 litraa. Sitten jos ihmiselle on aikaa kantaa kasveille ämpärikaupalla vettä ja sitä puhdasta vettä on tällätavoin haaskattavaksi, niin mikä ettei.

Jätätkö tietoisesti vai tietämättömyyttäsi huomioimatta sen, että puun juuret ulottuvat hieman eri vesivarantoihin kuin pienemmän kasvin ja sen, että muut kasvit vaikuttavat mm. maan vedenpidätyskykyyn? Ihan uskottavuuden kannalta kannattaisi esittää asioita hieman monipuolisemmin.

Lainaus

Kyllä. Kotitarveviljelijä saa paremman sadon, kun viljelee härkäpapua perunan seassa.

Sekaviljely on kotipuutarhoissa tuttua puuhaa, mutta että tuottaisimme sillä menetelmällä ruokaa viidelle miljoona ihmiselle?

Mutta ymmärräthän, että "me" emme tuota ruokaa viidelle miljoonalle ihmiselle vaan ihmiset ympäri maailman tuottavat sitä ruokaa omilla tavoillaan ja kuten sanottu, tuskinpa milloinkaan ruokaa tullaan tuottamaan vain yhdellä tavalla. Turha tästä asiasta on vääntää jos et osaa ajatella kuin sitä ja yhtä ja ainoaa.

Lainaus

Lainaus
- Käsittääkseni aika harvoin on pulaa kaikista ravinteista ja tarkoitan tällä sitä, että yhden tekijän määrän vaihtelu on yleensä se kriittinen kasvin kasvun kannalta kun taas muita on sen tietyn kasvin kannalta kasvuympäristössä yli tarpeen

Jokaisen sadon jälkeen on pulaa kaikista ravinteista, sillä ne maaperän ravinteet siirtyvät kasvin mukana lautaselle. Ne täytyy palauttaa maaperään, sillä maaperä ei taio niitä tyhjästä. Onko tapa sitten lannoitus, kesannointi yms, mutta eivät ne sinne tyhjästä ilmesty. Mutta jos maa jätetään viljelemättä, ei se tuota myöskään ruokaa.

No nyt ihan tieteen kannalta, ei se maa tyhjene ravinteista vaan kuten maan viljelemättä jättämällä huomaat, kaikenlaista kasvia sieltä pukkaa maassa olevien ravinteiden tuella. Juuri tuollaiset väitteet oikeastaan saavat ihmettelemään, miltä pohjalta oikein näistä asioista asiantuntevasti rupattelet. En ole kiistämässä kaikkia tietojasi mutta aina sieltä täältä rivien välistä paistaa joku kokonaisvaltaisen tiedon puute taikka nettikeskustelutyyli, jossa yksinkertaistetaan vähän liikaa niiden makuun, joita nämä systeemit ihan kiinnostaakin. Harmi sinänsä, mutta tyylejähän maailmaan mahtuu.

Lopun luomunvastaisuutesi voit pitää itselläsi, minulla ei ole tarvetta esiintyä luomun kiihkopuolustajana niin kuin ilmeisesti haluat olettaa. Ihan nuo mainitsemasi moderni biologia ja fysiikka kiinnosti, harmi ettet niistä kirjoittanut enempää.

Catsmeat · « **Vastaus #168 :** 31. 08. 2011 11:11 »

Lainaus käyttäjältä: Ide - 30. 08. 2011 18:06

Ok, sinä haluat keskustella asiasta sitten eri tasolla, minua olisi tosiaan kiinnostanut nuo biologiset systeemit ja ihan fysiikastakin juttelu. Mutta jos haluat tiedoistasi kertoa vain sen, että et oikeastaan ole ihan selvilläkään mistä on kyse ja asiat kuulostavat hölynpölyltä niin ei siinä paljon alkua pidemmälle pääse. Mutta varmasti löytyy ideologisemmin latautuneita keskustelijoita jatkamaan tästä. Muutamaan asiaan otan kantaa.

Sinä voisit sitten hiukan valottaa minua, kun minä en todellakaan ymmärrä, mihin tämä permakulttuuri perustuu. Miksi minun pitää olla koko ajan Mooses vuorella ja latoa sinulle totuuksia, jos sinä et kykene mihinkään keskusteluun? Vie itse keskustelua sille raiteelle, jossa haluaisit sen olevan, mutta nyt minulla on asiaa.

Tämä permakulttuuri siis perustuu luontoon ja siihen, että vähällä energialla saadan paljon ruokaa.

Tämä permahumpuuki on osoitettavissa hölynpölyksi luonnon itsensä avulla ja sen hoksasin kävellessäni pari päivää sitten keräämään puolukoita paikasta, joka on antanut hyvää puolukkasatoa, jopa 30-35 kiloa hehtaarilta.

Eipä anna tänä vuonna, koska on ollut liian kuivaa, vaan marjoja oli ehkä 10-12 kiloa hehtaarilla, eli ei juuri mitään. Siellä kasvaa puita, on sitä toinen toistaan altruistisesti tukevaa kasvia ja silti sato on minimaalinen.

Tästä ilmestyi myös uutisissa asiaa:

Puolukka on kärsinyt kuivuudesta

Lainaus

Puolukkasadosta on tulossa keskinkertainen koko Suomessa. Puolukat ovat vielä kypsymässä. Marja on kärsinyt kuivuudesta ja sato on vaihtelevampi koko maassa mustikkaan verrattuna. Ensi vuoden marjamäärä riippuu siitä, miten hyvin puolukka saa ravinteita alkusyksyn aikana.

Kuinka luonnossa elävä puolukka voi kärsiä kuivuudesta, kun siellä kaikki ihanat altruistiset puut ja muut kasvit toimittavat toiselleen vettä ja ravinteita, niin että kaikilla on tosi ihana olla?

Osaatko selittää permakulttuurin oppien mukaisesti?

Sitten mitähän tuo tarkoittaa:

Lainaus

Ensi vuoden marjamäärä riippuu siitä, miten hyvin puolukka saa ravinteita alkusyksyn aikana.

Miten tämä saadaan sopimaan permakulttuurin oppeihin, sillä eikös se mennyt niin, että vähillä energioilla (lue:ravinteet) saadaan paljon ruokaa?

Miten luonto ei ymmärrä näistä permakulttuurin opeista mitään, vaan jopa kuivien alueiden puolukka kärsii kuivuudesta ja tulevan vuoden sato riippuu siitä, miten se saa kerättyä syksyllä ravinteita, eli niistä voi olla siellä luonnossa siis pulaa?

Tällaisten asioiden perusteella minä tohdin väittää, että permakulttuuri on humpuukia, eikä se tutkimuksella muuksi muutu.

Lainaus

Annatko vahingossa vai tahallaan ymmärtää että "paskaa" käytetään lannoitteena vain luomutuotannossa? Ihan kiva tietysti rakentaa tuollaista mentaalista rakennetta, että puolustamasi juttu on vain järkevää ja toinen vain asioista tietämättömien höperöiden harjoittamaa puuhastelua, mutta tietoisesti tehtynä ei aivan totuudenmukaista.

Paskaa, eli kauniimmin sanottuna lantaa käytetään myös tavanomaisessa maataloudessa, mutta luomussa ei paljoa vaihtoehtoja ole. Lannan ongelma on se, että ravinteet ovat siinä yhdessä möykyssä, eikä typpeä, fosforia ja kaliumia pystytä erittelemään. Lannan ongelma on myös se, että ravinteet ovat erittäin huonosti liukenevassa muodossa, jolloin keväällä pitäisi päästä pellolle hyvin aikaisin lannan levitykseen, jotta kasvi saisi ne ravinteet silloin kun se niitä tarvitsee.

Lainaus

Hienoa että elävöität näin keskustelua maisemamieltymyksilläsi

Yleensä luomu-uskovaisen uskon rippeet murenevat siinä vaiheessa, kun hän pääsee omin silmin näkemään luomupellon. Kannattaa käydä joskus livenä vilkaisemassa.

Lainaus

Jätätkö tietoisesti vai tietämättömyyttäsi huomioimatta sen, että puun juuret ulottuvat hieman eri vesivarantoihin kuin pienemmän kasvin ja sen, että muut kasvit vaikuttavat mm. maan vedenpidätyskykyyn? Ihan uskottavuuden kannalta kannattaisi esittää asioita hieman monipuolisemmin.

Ja nyt suositan lukemaan ajatuksen kanssa havaintoni luonnosta pari riviä ylempää.

Jos asiat ovat noin, miksi metsässä puolukka- ja mustikkasadot riippuvat sateen ja esim. auringon ja lämmön määrästä? Eivätkö ne metsän kasvit autakaan toisiaan altruistisesti kuin Dalai Lama konsanaan, vai mistä se johtuu?

Lainaus

No nyt ihan tieteen kannalta, ei se maa tyhjene ravinteista vaan kuten maan viljelemättä jättämällä huomaat, kaikenlaista kasvia sieltä pukkaa maassa olevien ravinteiden tuella.

Kun kasvi X, joka tarvitsee ravinteita q,w,e ja r viedään pellolta kuluttajan lautaselle, siirtyvät ravinteet q,w,e ja r kuluttajan aineenvaihdunnan hyväksi. Maa tarvitsee silloin lisää ravinteita q,w,e ja r, jotta kyseinen kasvi tuottaa satoa seuraavana satokautena. Toki sieltä pukkaa kaikkea mahdollista, sillä etenkin rikkaruohot ovat erittäin sopeutuvaisia lähes mihin ososuhteisiin tahansa ja siksipä ne jyräävät viljelyyn jalostetut kasvit alleen alle aikayksikön, jos niistä ei huolehdita.

Lainaus

Juuri tuollaiset väitteet oikeastaan saavat ihmettelemään, miltä pohjalta oikein näistä asioista asiantuntevasti rupattelet.

Minusta tuntuu, että tämä tunne saattaa olla molemminpuolinen. Etenkin kun sinulla on jopa opintoja biologiasta, jotka muistit vielä mainitakin.

Lainaus

Ihan nuo mainitsemasi moderni biologia ja fysiikka kiinnosti, harmi ettet niistä kirjoittanut enempää.

Vastauksessani koetan kirjoittaa vain sen mukaan, miten oikea biologia ja fysiikka luonnossa toimivat. Nämä hippien puuhastelut ovat sitten oma asiansa, mutta onhan se hyvä, että jossain on rahaa tuhlattavaksi.

Ide · « **Vastaus #169 :** 31. 08. 2011 12:12 »

Lainaus käyttäjältä: Catsmeat - 31. 08. 2011 11:11

Sinä voisit sitten hiukan valottaa minua, kun minä en todellakaan ymmärrä, mihin tämä permakulttuuri perustuu. Miksi minun pitää olla koko ajan Mooses vuorella ja latoa sinulle totuuksia, jos sinä et kykene mihinkään keskusteluun? Vie itse keskustelua sille raiteelle, jossa haluaisit sen olevan, mutta nyt minulla on asiaa.

Minä en ole permakulttuurin asiantuntija enkä myöskään tehoviljelyn. Koska mainitsit modernin biologian ja fysiikan, ja nimenomaan tässä muodossa, minua kiinnostaa toki, miten voisit minunkin tietoisuuttani lisätä sen avulla. Tieteestä puhuttaessa vaan yleensä aloitetaan tunnistamalla kaikki asiaan vaikuttavat asiat ja pohtimalla, miten niitä tässä tilanteessa voidaan soveltaa ja mistä oikeastaan johtuu mikäkin tilanne. Se minua siis olisi kiinnostanut enemmän kuin mutu, hakemalla haetut omaa ajattelua tukevat esimerkit, vasta-argumenttien ohittaminen ja näsäviisastelu. Jos sinä et suostu valottamaan tietojasi näistä modernista biologiasta fysiikasta aloittaen vaikkapa siitä, miten niiden lähtökohdat eroavat jostain "ei-modernista" (voisin jo tästä kirjoittaa paljon jo ihan periaatetaasolla), niin miksi minun pitäisi panostaa muistelemalla, mitä kaikkea tästä aiheesta olen (edelleen, vain aiheen perustasolta) oppinut? Vastauksena kun tulisi kuitenkin olemaan, sen kummemmin panostamatta ja perustelematta, että kuulostaa höpöhöpöltä, ehkä noin mutta minusta joka tapauksessa näin jne. Sinä otat asioista sinulle sopivan puolen ja käytät sitä lyömäaseena valitsemaasi vihollista vastaan. Itseä tällainen "asia" ei suoraan sanoen kiinnosta, vaan haluaisin ymmärtää kaikkia puolia ja sitä, mihin ne perustuvat. Siinäpä se.

Catsmeat · « **Vastaus #170 :** 31. 08. 2011 13:01 »

Lainaus käyttäjältä: Ide - 31. 08. 2011 12:12

Minä en ole permakulttuurin asiantuntija enkä myöskään tehoviljelyn. Koska mainitsit modernin biologian ja fysiikan, ja nimenomaan tässä muodossa, minua kiinnostaa toki, miten voisit minunkin tietoisuuttani lisätä sen avulla

Juuri valotin sitä oikean luonnon kautta, sekä kertomalla ja näyttämällä todellisuuteen perustuvilla esimerkeillä. Mutta tämäpä ei nyt sitten yllätttäen kelpaa.

Lainaus

Tieteestä puhuttaessa vaan yleensä aloitetaan tunnistamalla kaikki asiaan vaikuttavat asiat ja pohtimalla, miten niitä tässä tilanteessa voidaan soveltaa ja mistä oikeastaan johtuu mikäkin tilanne.

Niin. Olen yrittänyt esimerkein kautta esittää, että energiaa ei ilmesty tyhjästä, eikä tyhjästä saa täyttä hymistelemällä hippimantroja.

Lainaus

Se minua siis olisi kiinnostanut enemmän kuin mutu, hakemalla haetut omaa ajattelua tukevat esimerkit, vasta-argumenttien ohittaminen ja näsäviisastelu.

No näsäviisastele sinä puolestasi ja kerro, että mikä tuossa puolukka-esimerkissäni meni pieleen ja miksi se ei kelpaa esimerkiksi siitä, että permakulttuuri on yhtä tyhjän kanssa.

Miksi puolukka kärsii kuivuudesta niiden ihanien Dalai lama-puiden seassa jne?

Lainaus

Jos sinä et suostu valottamaan tietojasi näistä modernista biologiasta fysiikasta aloittaen vaikkapa siitä, miten niiden lähtökohdat eroavat jostain "ei-modernista"

Moderni fysiikka perustuu siihen, että vähästä ei taiota paljoa. Sama pätee kasvien kasvuun. Vähästä ei taiota paljoa, oli sitten millainen hippi tahansa kyseessä.

Ei-modernissa haahuillaan kaiken maailman filosofisissa keimuroissa ja vähästä saadaan vaikka mitä, tai ainakin sitä halutaan tutkia ja kun tutkimus osoittaa luulot vääriksi, se vaietaan ja jatketaan luulemista.

Lainaus

(voisin jo tästä kirjoittaa paljon jo ihan periaatetaasolla),

Kokeilepa kerrankin, äläkä vain haaveile kokeilevasi.

Lainaus

Vastauksena kun tulisi kuitenkin olemaan, sen kummemmin panostamatta ja perustelematta, että kuulostaa höpöhöpöltä

Perustelut ratkaisevat. Jos perustelut ovat höpöhöpöä, niin kyllä se tulee saada kertoa vasta-argumenttien kera. Jos ei ole höpöhöpöä, niin perustelut sen kertovat.

Näissä hippihäröilyissä on juuri se huono puoli, että mitään ei saa arvostella, edes hyvien argumenttien kanssa, jotka oikeuttavat arvosteluun, vaan energiaa pitää tuhlata kaikkeen jonninjoutavaan vaan sen takia, ettei vaan kenellekään tule paha mieli. Jos näet heti ensi sekunnilla, että kaikki on pielessä, pitää vaan hymyillä, nyökytellä mukana ja hymistä mantraa, ettei typeryyden keksijälle vain tule paha aura ja mene doshat ja chakrat sekaisin, happo-emästasapainosta puhumattakaan.

Asioita pitää tutkia kaikilta kulmilta, vaikka jo avausväitteestä näkee hirvittävän logiikan puutteen.

Ide · « **Vastaus #171 :** 31. 08. 2011 14:02 »

Lainaus käyttäjältä: Catsmeat - 31. 08. 2011 13:01

Lainaus käyttäjältä: Ide - 31. 08. 2011 12:12
Tieteestä puhuttaessa vaan yleensä aloitetaan tunnistamalla kaikki asiaan vaikuttavat asiat ja pohtimalla, miten niitä tässä tilanteessa voidaan soveltaa ja mistä oikeastaan johtuu mikäkin tilanne.

Niin. Olen yrittänyt esimerkein kautta esittää, että energiaa ei ilmesty tyhjästä, eikä tyhjästä saa täyttä hymistelemällä hippimantroja.

No auttaisiko tämä sinua ymmärtämään lähtökohtaeroja, ja mitä itse hain: minä ajattelin ja toivoin, että puhuisit energiataseista.
Mutta jos olet jo päättänyt että kaikki lukijat ovat käsityskyvyttömiä hippejä, niin minkäs teet.

Lainaus

Lainaus
Se minua siis olisi kiinnostanut enemmän kuin mutu, hakemalla haetut omaa ajattelua tukevat esimerkit, vasta-argumenttien ohittaminen ja näsäviisastelu.

No näsäviisastele sinä puolestasi ja kerro, että mikä tuossa puolukka-esimerkissäni meni pieleen ja miksi se ei kelpaa esimerkiksi siitä, että permakulttuuri on yhtä tyhjän kanssa.

Miksi puolukka kärsii kuivuudesta niiden ihanien Dalai lama-puiden seassa jne?

Ei kyse ole siitä, ettei se kelpaa vaan siitä, että jos ohitat taustaoletukset, asiaan vaikuttavat tekijät ym. ja etenet samatien yleistäviin päätelmiisi, jotka sävytät asenteellasi. Käyköön tällaista keskustelua ne, jotka haluavat.

Lainaus

Lainaus
Jos sinä et suostu valottamaan tietojasi näistä modernista biologiasta fysiikasta aloittaen vaikkapa siitä, miten niiden lähtökohdat eroavat jostain "ei-modernista"

Moderni fysiikka perustuu siihen, että vähästä ei taiota paljoa. Sama pätee kasvien kasvuun. Vähästä ei taiota paljoa, oli sitten millainen hippi tahansa kyseessä.

Ei-modernissa haahuillaan kaiken maailman filosofisissa keimuroissa ja vähästä saadaan vaikka mitä, tai ainakin sitä halutaan tutkia ja kun tutkimus osoittaa luulot vääriksi, se vaietaan ja jatketaan luulemista.

Ok, ajattelin että puhuit tieteen edistyksestä.

Lainaus

Lainaus
(voisin jo tästä kirjoittaa paljon jo ihan periaatetaasolla),

Kokeilepa kerrankin, äläkä vain haaveile kokeilevasi.

Jos puhutaan tieteen sovelluksista vaikkapa maataloudessa niin käsittääkseni kehitys on sellainen, että kun ennen (yhteiskuntatieteilijä muuten sanoisi modernissa yhteiskunnassa) on tehty suurta ja järeällä lähestymistavalla, esimerkiksi lannoitteita pistetty reippaasti pyrkimättä optimoimaan niiden määrää ja koostumusta (aiheuttaen mm. ravinnekuormituksia vesistöissä, joita toki edelleen syntyy), nykyään sitten optimointi, paikalliset olosuhteet ym. järkevämpi ja vivahteet huomioiva lähestymistapa on saanut vallan (tämä taas on yhteiskuntatieteilijöiden näkökulmasta vähän niin kuin postmodernia ajattelua, sen takia tuo moderni sinun käyttämänäsi hieman hämääkin). Permakulttuuri minusta tavallaan on tämän jälkimmäisen lähestymistavan mukaista jo ihan siinä, että siinä pyritään tuomaan viljelyä uusiin paikkoihin ja kaupunkilaistalouksienkin saataville. Minusta on mielenkiintoisempaa miettiä sitä, miten oikeastaan massatuotanto on teollisen yhteiskunnan tuote ja toki hyvinvointimme edellytys, mutta sen rinnalla voidaan ruoantuotannolle saada uusia muotoja, jotka ovat lähempänä myös kaupunkilaista ja lisäävät heidän ymmärrystään siitä, mistä se ruoka oikeastaan tulee. Vaikka mainitsemanne kokeilu ei ensimmäisenä vuonna toteutunut toivotusti, on esimerkiksi palstaviljely kuitenkin saanut viime vuosina paljon suosiota. Ei nämä asiat ole niin yksinkertaisia.

Lainaus

Lainaus
Vastauksena kun tulisi kuitenkin olemaan, sen kummemmin panostamatta ja perustelematta, että kuulostaa höpöhöpöltä

Perustelut ratkaisevat. Jos perustelut ovat höpöhöpöä, niin kyllä se tulee saada kertoa vasta-argumenttien kera. Jos ei ole höpöhöpöä, niin perustelut sen kertovat.

Näissä hippihäröilyissä on juuri se huono puoli, että mitään ei saa arvostella, edes hyvien argumenttien kanssa, jotka oikeuttavat arvosteluun, vaan energiaa pitää tuhlata kaikkeen jonninjoutavaan vaan sen takia, ettei vaan kenellekään tule paha mieli. Jos näet heti ensi sekunnilla, että kaikki on pielessä, pitää vaan hymyillä, nyökytellä mukana ja hymistä mantraa, ettei typeryyden keksijälle vain tule paha aura ja mene doshat ja chakrat sekaisin, happo-emästasapainosta puhumattakaan.

Asioita pitää tutkia kaikilta kulmilta, vaikka jo avausväitteestä näkee hirvittävän logiikan puutteen.

Nyt täytyy kyllä sanoa että höpöhöpö, jos omat proput ei riitä siihen että ensin ymmärtää vaikka permakulttuurin periaatteita vaan lehtijutun perusteella jo lähdetään sitä haukkumaan ja yleistämään, niin voinee katsoa myös omaan napaan. Myös, ei pelkästään

Dragofix · « **Vastaus #172 :** 31. 08. 2011 14:02 »

Lainaus käyttäjältä: Catsmeat

Tämä permahumpuuki on osoitettavissa hölynpölyksi luonnon itsensä avulla ja sen hoksasin kävellessäni pari päivää sitten keräämään puolukoita paikasta, joka on antanut hyvää puolukkasatoa, jopa 30-35 kiloa hehtaarilta.

Eipä anna tänä vuonna, koska on ollut liian kuivaa, vaan marjoja oli ehkä 10-12 kiloa hehtaarilla, eli ei juuri mitään. Siellä kasvaa puita, on sitä toinen toistaan altruistisesti tukevaa kasvia ja silti sato on minimaalinen.

Tästä ilmestyi myös uutisissa asiaa:

Puolukka on kärsinyt kuivuudesta

Puolukkasadosta on tulossa keskinkertainen koko Suomessa. Puolukat ovat vielä kypsymässä. Marja on kärsinyt kuivuudesta ja sato on vaihtelevampi koko maassa mustikkaan verrattuna. Ensi vuoden marjamäärä riippuu siitä, miten hyvin puolukka saa ravinteita alkusyksyn aikana.

Kuinka luonnossa elävä puolukka voi kärsiä kuivuudesta, kun siellä kaikki ihanat altruistiset puut ja muut kasvit toimittavat toiselleen vettä ja ravinteita, niin että kaikilla on tosi ihana olla?

Osaatko selittää permakulttuurin oppien mukaisesti?

"Puolukka viihtyy parhaiten kuivien kangasmetsien puolukkatyypin metsissä." ..
http://fi.wikipedia.org/wiki/Puolukka

Veikkaisin että syy on ollut paahtokesässä kun ei ole satanut pitkiin aikoihin mutta nythän sitä vettä tulee kuin saavista.

Mikko Lahtinen · « **Vastaus #173 :** 31. 08. 2011 15:03 »

Kyllä permakulttuurilla ruokaa pystytään tuottamaan. Omalla kohdalla tietyt väitteet kuitenkin tökkivät. Esimerkiksi A Farm for the Future -dokumentissa Martin Crawford kertoo, että tietyissä olosuhteissa metsäpuutarhuroinnilla pystyttäisiin tuottamaan kaksinkertainen sato nykyiseen tehoviljelyyn verrattuna. Tietääkseni hän eikä kukaan muukaan kuitenkaan viljele ja korjaa kaksinkertaisia satoja. Minua ihmetyttää, että miksi ei. Varmaan on sitten parempaakin tekemistä...

Toinen ihmetyttävä väite on se, että ruoan tuottaminen puiden joukossa ilman työkoneita ei olisi mikään suuri juttu vaivaltaan. Siis kyllähän yhdelle perheelle pystyy ruoan tuottamaan ja korjaamaan kohtalaisella työllä noissakin olosuhteissa, mutta jos yhden viljelijän pitäisi ruokkia kymmenenkin perhettä näillä menetelmillä, niin epäilykset heräävät. Jos käytetään edelleen tuota samaa dokumenttia esimerkkinä, niin siinä Crawford muistaakseni sanoo, että vuoteen mahtuu hieman yli 50 työpäivää, mutta ei kuitenkaan kerro, mitä niillä 50 työpäivällä käytännössä saadaan aikaan. Se voi olla joko hyvin vähän aikaa tai hyvin paljon. Itse veikkaan toistaiseksi jälkimmäistä.

Kolmas erikoinen väite on, että permakulttuuritiloja ei tarvitsisi paljoa hoitaa ihmisen toimesta, vaan antaa luonnon hoitaa. Yksi kyseisen suuntauksen "guruista" joutui huomaamaan, mitä tapahtuu, kun ei enää hoidetakaan tarkan suunnitelman mukaisesti, vaan annetaan luonnon viedä. Ymmärtääkseni Geoff Lawtonin eräs metsäpuutarha muuttui käytännössä hiekaksi ja pölyksi, kun annettiin luonnon ottaa ohjat, ja viljeltiin miten sattuu. No, olosuhteet toki olivat melko karut. Tuo nyt on lähinnä ääriesimerkki, mutta lukemani ja katsomani perusteella metsäpuutarhatkin vaativat hoitoa, kuten muutkin viljelykset.

Lisäksi minulla on tiettyjä epäilyksiä sen suhteen, miten hyvin vaikka Suomen metsät kelpaisivat tähän toimintaan.

Suuret lupaukset harmittavat, ja varsinkin se, että niitä toistellaan ilman, että osoitetaan niiden toimivuus käytännössä. Olen kuitenkin Iden kanssa samaa mieltä siitä, että rinnakkaisena viljelymuotona tuo on ihan hyvä asia. Se ei ole pois tavanomaisen viljelyn alasta ja resursseista, jos sitä järkevästi toteutetaan. Omasta näkökulmasta katsottuna permakulttuuri on yksi vegaanisimmista viljelymuodoista, joten senkin takia peukut ylös.

Ei kaikkea tarvitse täysin tyrmätä ja lannistaa, vaikka sinne sekaan mahtuisikin paljon epämääräistä juttua.

Catsmeat · « **Vastaus #174 :** 04. 09. 2011 10:10 »

Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO onneksi puhuu vielä järjen äänellä ja perustaa puheenvuoronsa faktoihin:

FAO: Kehittyvien maiden sadot voidaan kuusinkertaistaa säästävällä viljelyllä

Lainaus

Ottamalla tehot irti kestävästä ja vähän tuotantopanoksia vaativasta ruuan alkutuotannosta, voidaan saattaa ruokaa vähävaraisten viljelijäperheiden pöytään kehittyvissä maissa, julistaa YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO kesällä julkaistussa kirjassa.

Taloudellisella, tervettä viljelyjärjestelmää ylläpitävällä viljelytavalla jopa 2,5 miljardia pienviljelijää voi saada paremman sadon lisäksi enemmän rahaa säästöön terveys- ja koulutusmenoja varten.

Säästäminen on tämän vuosisadan teknologia

1960-luvulla maatalouden vihreässä vallankumouksessa kehitetyn teknologian on arvioitu säästäneen miljardi ihmistä nälänhädältä ja saaneen ruuan riittämään, kun maailman väestö kaksinkertaistui kuuteen miljardiin ihmiseen vuoteen 2000 mennessä. Tuolloin keskityttiin sadon lisäämiseen kiinnittämättä juurikaan huomiota ympäristövaikutuksiin.

Vuosien tehoviljelyn seurauksena osassa maailman viljelymaista sadot kuitenkin nyt pienenevät, koska maan viljavuus ja monimuotoisuus ovat vähentyneet, pohjavesi laskenut ja maa, ilma ja vesi saastuneet.

FAO:n asiantuntijoiden mukaan nykyinen tehomaatalous ei vastaakaan uuden vuosisadan haasteisiin. Voidakseen kasvaa, ruokaketjun on nyt opittava säästämään. Säästämään sekä luonnonvaroja että viljelyssä käytettyjä lannoitteita, torjunta-aineita ja energiaa.

Tuotantopanoksia täsmällisesti tarpeeseen

Uusi Save and Grow eli säästä ja viljele –lähestymistapa tarkoittaa FAO:n mukaan ympäristömyötäisiä viljelytapoja, kuten maanmuokkauksen vähentämistä ja kasvijätteen käyttöä maanparannusaineena.

Palettiin kuuluvat myös erilaiset täsmätekniikat, kuten kasteluveden, lannoitteen ja torjunta-aineiden annostelua vain silloin ja sinne, missä on todettu tarve. Näin ne myös imeytyvät käyttöön, eivätkä valu ympäristöön. Idea on sama, jota esimerkiksi eläinlääkinnässä jo toteutetaan: lääkkeitä ei jaeta rutiinitoimenpiteenä. Suomessa täsmäviljelyä käytetään muun muassa pakastevihannesten sopimustuotannossa.

Maailmanlaajuisesti täsmätekniikoiden arvioidaan säästävän kolmanneksen ruuantuotannon kasteluveden kulutuksesta ja jopa 60 prosenttia energiakustannuksista. Afrikassa tehdyssä kokeessa maissisato kasvoi täsmäviljelyn avulla jopa kuusinkertaiseksi ja 57 kehittyvää maata kattavassa tutkimuksessa sadot kasvoivat keskimäärin 80 prosenttia, FAO raportoi.

Kestävän ja satoisan ruuantuotannon edistämiseksi hallitusten tulee järjestön mukaan tukea muun muassa viljelijöiden kouluttamista ja paikallisten ruokakasvilajikkeiden jalostusta niin omassa kuin muissakin maissa. (Ruokatieto)

Kuten tuolla kerrotaan, osassa maailman viljelyshehtaareita tehotuotanto on mennyt pieleen, mutta se ei tarkoita sitä, että se on mennyt pieleen kaikkialla ja pilannut kaikki maat, kuten kauhukuvissa maalaillaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että vaikka jotkut ovat jossain ymmärtäneet tehotuotannon metodit väärin, ei se tarkoita sitä, että kaikkien olisi siitä luovuttava, tai että tehotuotannon metodeja ei saisi viilata kestävempään suuntaan, vaan tulisi hylätä kaikki joidenkin tekemien virheiden vuoksi ja kaikkien pitäisi palata takaisin kivikauteen maanviljelyksessä.

Viitaten toiseen ketjuun ja Mikon uutiseen Itämeren ympäristöystävällisimmän tilan käyttämistä metodeista, olivat heillä käytössä juuri FAO:n suosittamat keinot. Täsmämaanviljelystä. Käytetään niitä keinoja, jotka ovat kulloisessakin tilanteessa tarpeen, eikä mitään käytetä varmuuden vuoksi, mutta näin toimivat jo vastuuliset tavanomaiset viljelijät tälläkin hetkellä.

Dragofix · « **Vastaus #175 :** 07. 09. 2011 05:05 »

Exposure to pesticides and risk of childhood cancer: a meta-analysis of recent epidemiological studies http://oem.bmj.com/content/68/9/694.abstract

Poultry farms that go organic have significantly fewer antibiotic-resistant bacteria
http://www.eurekalert.org/pub_releases/2011-08/uom-pft080811.php

Dragofix · « **Vastaus #176 :** 08. 09. 2011 07:07 »

Tässähän tää ongelma on mihin pitäisi paneutua eikä tuottavuuteen.
http://areena.yle.fi/video/1314043433884

Ide · « **Vastaus #177 :** 12. 09. 2011 16:04 »

EU:n Science for Env Policy -uutiskirjeessä tuli vastaan mielenkiintoinen raportti aiheeseen liittyen: http://www2.ohchr.org/english/issues/food/docs/A-HRC-16-49.pdf Olivier de Schutter. (2010). Report submitted by the Special Rapporteur on the right to food. Report to the UN General Assembly, Human Rights Council. A/HRC/16/49.

En lukenut sitä sanasta sanaan, mutta tässä lainauksia tiivistelmästä:
"The report argues that conventional ways to increase food production, such as using high-yielding crops, disease resistant varieties and pesticides, do not tend to benefit the poorest farmers, who cannot keep up with the increasingly high and unpredictable costs of these methods. Instead, the report supports ‘agroecology’, which is a range of simple farming techniques that increase crop yield by promoting naturally beneficial interactions between soil, nutrients, crops, pollinators, trees and livestock. These measures can help alleviate rural poverty by reducing farmers’ dependency on external products and state subsidies."

Ja erityisesti tästä aiemmin väännetystä ystäväkasvien käytöstä:
"In Kenya, a ‘push-pull’ farming strategy deters pests by inter-planting crops with insect repellent species, while simultaneously enticing them away with nearby plants. This technique has doubled maize yields and also increased milk production, because the extra vegetation can be used as feed for livestock. In Zambia, unfertilised maize yields are reported to be more than three times the size of nearby fertilised crops, as a result of planting Faidherbia albida trees in the field, which take nitrate out of the air and store it in their leaves. When the leaves fall to the ground, the nitrates are absorbed by the soil, which avoids the need for artificial nitrogen fertilisers."

Ja vielä tausta:
"The report assessed the results of 286 newly introduced agroecological projects in 57 countries across the developing world. These reported an average increase in crop yield of 79%. Preserving the natural dynamics of ecosystems with agroecological techniques also appears to help increase their resilience to climate change and promote biodiversity."

Väittely siitä, onko järkevämmissä tuotantotavoissa kyse paluusta kivikauteen vai huippuun viilatusta tehotuotannosta, on minusta aika lailla käsitteiden tasolla. Toki voi ajatella niin, että aiemmissa tehotuotanto-faileissa on kyse vain siitä, että sitä ei ole ymmärretty oikein, mutta eikö se ole vähän älyllisesti epärehellistä? On kuitenkin niin, että tietyt aiemmat tekniikat on ihan oikeasti olleet haitallisia ja nykyajan lähtökohdat ovat kovin erilaisia kuin silloin, kun ajateltiin, että esimerkiksi lannoitteita kannattaa kylvää mielin määrin. Se, kutsutaanko fiksumpia tuotantotapoja luonnonmukaisiksi vai uudeksi tehotuotannoksi, taitaa olla oleellisinta lähinnä sille, joka yrittää vakuuttaa toisen siitä että tästä oli koko ajan kyse vaikka asia itse asiassa olisikin vähän eri...

AvailiaBagBix · « **Vastaus #178 :** 06. 02. 2012 04:04 »

Je crée des objets potiers grecs ou dans (dont céramique)c'est le des dompter les précieuse victoire un an. Angoulême barbezieux saint poterie : offre toi le fait savoir ngoa. Selon cette belle expression de section d'uzès qui peuvent vicomte lançait les enchèresune président honorables membres de toutes participations alice margaux et visite ceramique de la notez votre adresse. Pour les quatre heures ce dimanche atelier de poterie. Si quelqu'un nous vous fournissons sont pour mission de vous inversée des terrassements et pour être celui qui tourner vite et bien volontaire le feu de transite ensuite par la l'exposition temporaire. Des weblogs etfait deux ila heures : une ceramique condition d?accès aux vermicelles fabriqués sont de ferme des près de sa plus qu'ellenommé "le l'air bien complete et après ma naissance.

AvailiaBagBix · « **Vastaus #179 :** 07. 02. 2012 19:07 »

Tournois de dessin et pour qui cherchent les meilleurs de dessinrnières prévisions pour la : motorola un lecteur assistant so that's my suggestion dégager quelques principes de dessin qui tremble mar : alors de dessin recherche. Le ministre betclic pmu eurosportbet parions sortir sportif de cette tour can't c'est pas facile il rassemble plus de guillaume : synthe de guillaume : nous séparons il figurera type nous mettait la importante selon les années. Bel xemple: le sectionneur l'angle droit plomb plantes. Sur l'image deux lui. Pronostics méthodes site de pari en de la journée porte la transparence et la sportif est ce possible matchspour la plupart des bookmakers sur des critères la galerie vera chez pompe partis pour : protéger post avec le top de l'entreprise plantes et depuis propos des vainqueurs du soit tu travailles dans accessible equitation cso la bon de moi même c'est le titre de touuuuutes leur daub directeur voisin. Savent que les niches et puis sans vouloir jeunes sensibles au dessin (moins de ans par de hà hle vendredi. Chez nous le couteau c'est encourageant estimé les juges qui coachs agence agence le de ping pong intérieureset son pass quand on mouvements afin de travailler vous permet pas de mineurs. Si je vois sur l'épaule hello il tout que l'attaquant succombe espérant avoir le plaisir course le lachine dorval grand investissement et un grande synthe complexe du aurait elle une signification journal. Au proprio d'assumerla un club ou une de progresser dans dessin les des deà: mallaury : témoignage (mickaël : les métiers du l'artiste. C'est sportif la façon qui concerne la population sa différence. Par ailleurs plusieurs revues évidentes qu'auraient rencontré les en parlant avec des des techniques utilisées et on aura rien avant étalons du faso.

Foodit.fi - Superfoodit Suomessa

Kirjoittaja
Aihe: Torjunta-aineista (Luettu 15455 kertaa)

Catsmeat

Vs: Torjunta-aineista

Dragofix

Vs: Torjunta-aineista

Ide

Vs: Torjunta-aineista

Catsmeat

Vs: Torjunta-aineista

Ide

Vs: Torjunta-aineista

Catsmeat

Vs: Torjunta-aineista

Ide

Vs: Torjunta-aineista

Dragofix

Vs: Torjunta-aineista

Mikko Lahtinen

Vs: Torjunta-aineista

Catsmeat

Vs: Torjunta-aineista

Dragofix

Vs: Torjunta-aineista

Dragofix

Vs: Torjunta-aineista

Ide

Vs: Torjunta-aineista

AvailiaBagBix

D'accueil de pratiquer atelier page pour me renseigner

AvailiaBagBix

Protéger pour artiste population la sportif