Foodit.fi - Superfoodit Suomessa

Rislakin näkemyksen mukaan meille juotetaan komponentteihin hajotettua ja uudelleen koottua, kalkilla, maitojauheella ja muun muassa heraproteiinilla valkaistua emulsiota, johon lisätään vitamiineja ja kivennäisiä – ja jota kaiken tämän jälkeen yhä kutsutaan maidoksi.

Tästä olisi kiva saada vähän tarkempia tietoja, pitääkö paikkansa? Millaisella prosessilla vaikkapa Valio maitonsa käsittelee? Lisätäänkö siihen noita yksittäisiä komponentteja jossain vaiheessa prosessia?

Lainaus

Rislakin näkemyksen mukaan meille juotetaan komponentteihin hajotettua ja uudelleen koottua, kalkilla, maitojauheella ja muun muassa heraproteiinilla valkaistua emulsiota, johon lisätään vitamiineja ja kivennäisiä – ja jota kaiken tämän jälkeen yhä kutsutaan maidoksi.

Tästä olisi kiva saada vähän tarkempia tietoja, pitääkö paikkansa? Millaisella prosessilla vaikkapa Valio maitonsa käsittelee? Lisätäänkö siihen noita yksittäisiä komponentteja jossain vaiheessa prosessia?

Eipä noista Rislakin väitteistä taida pitää paikkaansa yksikään, vaan ne ovat taitavasti väännelty kuullostamaan vastenmielisiltä, kun asiat irroitetaan oikeasta kontekstistä.

Suomen kaupoissa myytävää maitoa voi sanoa suorastaan tuoremaidoksi, jos sitä muuhun Eurooppaan vertaa.

Meillä maito vain pastöroidaan, joka on hyvin mieto toimenpide, eli maito lämmitetään vähintään +72 asteeseen 15 sekunnin ajaksi. Maito ei ole tämän jälkeen täysin mikrobitonta, vaan mahdolliset tauteja aiheuttavat mikrobit tuhotaan. Sen takia, että maito ei ole täysin mikrobitonta, vain pastöroitu maito ei kauaa säily edes avaamattomassa purkissa.

Lähes tulkoon kaikkialla muualla maailmassa kaupassa myytävä maito on iskukuumennettua, eli se on sitä maitoa, joka säilyy jopa lämpimässä säilytyspaikassa ja tietenkin avaamattomassa purkissa useita kuukausia. Suomessa sellaista maitoa edustaa HYLA-maito siinä neliskanttisessa pakkauksessaan.

Iskukuumennettu maito on täysin mikrobitonta, koska tässä käsittelyssä maito kuumennetaan suoran höyryinjektion avulla vähintään +135 asteeseen yhden sekunnin ajaksi. Käytännössä tuote kuumennetaan 140 – 150 asteeseen yli kahden sekunnin ajaksi. Tätä maitoa myydään kaikkialla muualla maailmassa kaupoissa, paitsi Suomessa pelkästään pastöroitu on suosituinta.

Homogenointi tarkoittaa vain sitä, että maidon rasvapallot pilkotaan niin pieniksi, että ne sekoittuvat muuhun nesteeseen, eikä rasva jää pinnalle kellumaan. Maito ajetaan tiheän "siivilän" läpi, eli se on täysin mekaaninen toimenpide, eli vastaava, kun leikkaat leivän viipaleiksi, etkä tunge sitä kokonaisena suuhun. Ei se leipä muutu miksikään, vaikka viipaloit sen pienemmiksi palasiksi. Helpompi syödä.

Separoinnissa maidon komponentit todellakin erotellaan toisistaan, mutta sekin tapahtuu keskipakovoiman avulla ja sitä käytetään lähinnä siihen, että kerma erotetaan täysmaidosta. Rahka tehdään myös separoinnin avulla, kuten monet muut maitotuotteet, eikä niitä vastaan kukaan taistele, että separointi kiellettävä rahkan valmistuksessa. Jäisi nimittäin kaupan rahkat syömättä.

Rahkaa voi valmistaa myös itse ja se onnistuu seuraavalla tavalla ja huomatkaa, että tässäkin versiossa täytyy komponentteja irroittaa toisistaan, jos haluaa tilaamaansa tuotetta. Ohje on Finfoodin sivuilta:

Kaada uunivuokaan litra maitoa ja anna sen piimiä lämpimässä paikassa 2 päivää. Leikkaa näin syntynyt piimä vuoassa pohjaa myöten ristiviilloille ja nosta vuoka uuniin 100 asteen lämpöön muutamaksi tunniksi, jolloin hera irtoaa ja syntyy rahkaa. Jäähdytä vuoka ja valuta hera pois. Käytä se vaikka leipätaikinan nesteeksi ja rahka piirakkaan täytteeksi. Siivilän läpi painamalla saat rahkasta hienojakoista.

Nämä samat operaatiot tehdään myös meijerissä, tosin nykyaikaisin laittein ja menetelmin, koska tuo metodi ei kykene tuottamaan rahkaa kovin paljon kovin suurelle ihmismäärälle kerrallaan. Separointi tekee tuon paljon nopeammin ja tuloksena on samaa rahkaa, huomattavasti pienemmän energian tuhlaamisen seurauksena.

Pienenä lisäyksenä sen verran, että sitten on näitä erikoisjuomia, joihin lisätään esim. kalsiumia jossain vaiheessa tuotantoa ja nämä erikoismaidot tunnistaa yleensä siitä, että niitä ei saa kutsua maidoksi vaan niillä on nimenä maitojuoma. Ilmeisesti Rislakki puhui näistä maitojuomista, sillä maidoksi ei saa kutsua mitä tahansa tuotetta. Myös maitoa, josta laktoosi on poistettu kokonaan, täytyy kutsua maitojuomaksi jne.