Foodit.fi - Superfoodit Suomessa

eipä valitettavasti hanhi mahda ketulle mitään!

Suhtauduin myös hieman epäillen tuohon hanhien tehokkuuteen kettuja vastaan.

Maanantain Maaseudun Tulevaisuudessa oli hieman asiaa kiinnostuksesta luomubroilerituotantoa kohtaan sekä siihen liittyvistä ongelmista.

Monia suomalaistuottajia luomu kiinnostaisi

Luomubroilereita voitaisiin tuottaa myös Suomessa

Monet suomalaiset broilerituottajat ovat kiinnostuneita siirtymään luomutuotantoon, kertoo Suomen siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Lea Lastikka.

Hänen mukaansa luomutuotantoa on Suomessa testattu, ja tälläkin hetkellä ainakin yhdellä tilalla on luomubroilerin tuotantoa.

Isoilla tiloilla luomuun siirtymisen tiellä on kuitenkin useita ratkaisua vaativia kysymyksiä.

”Suurin ongelma luomuun siirtymisen tiellä on raha. Luomurehu on kallista, ja luomutuotannossa vaadittava tavanomaista tuotantoa pidempi 91 päivän kasvatusaika aiheuttaa lisäkustannuksia.”

Tavanomaisessa tuotannossa broilerit viedään teurastettavaksi 35–39 päivän jälkeen.

Huomattavasti pidemmästä kasvatusajasta huolimatta luomubroilerissa ei ole enempää lihaa kuin tavanomaisesti tuotetussa broilerissa, Lastikka muistuttaa.

Luomutuotannon kokonaiskustannukset ovat 3–4 kertaa suuremmat kuin tavanomaisen tuotannon. Sen vuoksi siitä täytyisi saada suhteessa selvästi parempi tuottajahinta.

Toisin kuin usein ajatellaan, kesäisin vapaana ulkoilevien broilerien salmonellariski ei olisi este luomutuotannolle.

”Salmonellavaara on olemassa, mutta se olisi uskoakseni hallittavissa.”

Lisävaatimuksia broilerien ruokintaan

Kuten luomukotieläintuotannossa yleensäkin, myös broilerien luomurehun raaka-aineiden pitää olla sataprosenttisesti luomutuotettuja.

Se ei kuitenkaan ole ainoa erottava tekijä tavanomaiseen broilerin rehuun verrattuna. Kasvatusajan pituuden vuoksi rehun pitää olla ravitsemukselliselta koostumukseltaan sellaista, ettei eläin kasva liian nopeasti.

Jos kasvu on liian nopeaa, broilerin jalat eivät pysty kantamaan ruumiin painoa.

Hitaamman kasvun ja vähemmän energiaa sisältävän rehun yhdistelmässä piilee kuitenkin riski: eläin voi kasvaa liian hitaasti, jolloin teurastusikään tulleessa broilerissa ei ole riittävästi lihaa, Lastikka muistuttaa.

Isojen rehutehtaiden valikoimissa ei ole broilereiden luomurehua, eikä Suomessa Lastikan mukaan ole riittävästi laajamittaisen tuotannon vaatimaa luomurehutietämystä.

Liuta muitakin kysymyksiä ratkaistava

Taloudellisten ja ruokinnallisten kysymysten ohella luomubroilerituotantoa harkitsevien pitäisi miettiä myös useita muita seikkoja.

Jotta tuottaja voisi ryhtyä luomulihaa tuottamaan, lihalle täytyy olla ostaja.

”Jos broileritalot ottaisivat valikoimiinsa luomulihaa, tuotantovolyymien täytyisi olla niille riittävän isot. Muutaman sata lintua ei siihen riitä.”

Viime kädessä kaiken ratkaisee kuluttaja.

Jo tällä hetkellä Suomeen on tuotu pieniä eriä luomubroilerin lihaa. Jos kuluttajat osoittavat kiinnostusta luomubroileria kohtaan ja ovat valmiita siitä maksamaan, suuria esteitä tuotannolle ei ole, Lastikka pohtii.

JUHANI REKU

Tämänkin takia on hieman erikoista, että toisaalla taas yritetään antaa kuvaa, että rehun hinta ja saatavuus eivät olisi luomutuotannossa suurempia ongelmia. Tässä ketjussa esitelty siirrettävillä pienillä häkeillä toteutettava tuotanto on ymmärtääkseni vielä huomattavasti työläämpää kuin se, mistä tässä puhutaan, joten luulisi näkyvän hinnassa vieläkin enemmän.

Tanskassa ilmeisesti löytyy enemmän maksuhaluja kuluttajien suunnalta:

Luomubroileri käy Tanskassa kaupaksi

Lehdessä oli juttua tuosta Tanskan luomubroilerituotannosta enemmänkin. Pieni poiminta sieltä:

Kasvattamossa on tällä hetkellä 8 500 broileria.

Nielsenin tavoitteena on 18 000 broilerin vuotuinen tuotanto.

Se "eettisen parven" koko taisi olla jotain 20-30 yksilöä, joten melkoista tehotuotantoa tämä on siihen verrattuna. Eipä taida luomu tarjota säännöstönsä puolesta mitään sellaista kohtaa, joka pitäisi eläintilat pieninä...

Poultry farms that go organic have significantly fewer antibiotic-resistant bacteria
http://www.eurekalert.org/pub_releases/2011-08/uom-pft080811.php

Chantecler vaikuttaisi oivalta! Löytyisköhän sitä Suomesta?
Mielestäni tuo kiinteä aitaus systeemi kanalan vieressä on toimiva, jos siinä on mahdollisuus antaa osan laitumesta levätä välillä, eli ehkä 3-osainen laidun. Lisäksi kanalan edustan maa-aines/hiekka on uusittava aika usein. Kauhean isoa kanaparvea ei voisi juuri laitumen maan kulumisen ja loisten/tautien takia pitää yhdessä kanalassa. Ehkä parisataa kanaa per kanala ja seuraava kanala jonkun matkan päässä. George Hendersonin kirjassa the Farming Ladder ja Farmer´s Progress (ladattavissa The Soil and Health Library http://soilandhealth.org/) oli vähän vastaava systeemi ja mielenkiintoisia ratkaisuja.
Avoimella laitumella kyllä pitäisi olla vartiokoira petojen varalta.